I. K. Inha toiveiden mailla -näyttely 21.4.-30.9.2017

Kuva: Veikko Neuvonen

Into-keskus, Killinkosken Wanha Tehdas | Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15, su 12-17

Näyttelyn ovat koonneet Veikko Neuvonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa

Killinkoski-päivänä la 29.7.2017 klo 13.00 I.K. Inha toiveiden mailla. Luontotoimittaja Veikko Neuvonen kertoo Into-keskuksen näyttelykuvista ja I.K. Inhasta Padasjoella ja Päijänteellä.

I.K. Inhan Tiira-purjevene Päijänteellä, Padasjoen Pykälänlahdella, vuona 1913. Kuva I. K. Inha

Valokuvaaja, toimittaja I. K. Inhalla (1865 - 1930) oli vuosikymmeniä kiinteä suhde Padasjokeen. Hän asui suurimman osan aikuisuudestaan Helsingissä, jonne hän muutti syksyllä 1875 tultuaan ylioppilaaksi saman vuoden keväällä. Helsingistä käsin hän teki lukuisia valokuvausmatkoja eri puolille Suomea ja myös Vienan-Karjalaan. Kymmenen vuotta hän asui lähes erakkona Lohjalla (1915 - 1924), kunnes palasi elämänsä loppuvuosiksi taas asumaan Helsinkiin.

Padasjokeen Inha on tutustunut viimeistään vuonna 1887, jolloin hän on liittynyt Suomen matkailijayhdistyksen Padasjoelle perustettuun osastoon. Samana vuonna hän on muuttanut nimensä Konrad Into Nyströmistä Into Konrad Inhaksi, jolla nimellä hänet opittiin tuntemaan valokuvaajana, toimittajana, kirjailijana ja suomentajana.

Inha harrasti purjehtimista ja hänellä oli vuosikymmenien aikana Päijänteellä ainakin kaksi purjevenettä (Lokki ja Tiira), joiden kotisatama oli Padasjoella. Pitäjässä hänellä oli ystäviä ja tuttuja, ilmeisesti heistä tärkein kontakti oli ahkerasti valokuvausta harrastanut Hämeenlinnan lyseon pitkäaikainen luonnonhistorian ja maantiedon lehtori A. Th. Böök (1858 - 1943). Böökeillä oli vuodesta 1892 lähtien huvila (Kerttusalo) Päijänteen rannalla, viitisen kilometrin Padasjoen kirkolta Kellosalmelle päin. Kerttusalossa Böök asui loppuelämänsä jäätyään eläkkeelle vuonna 1926.

I. K. Inha (ylioppilaslakki päässä) Padasjoella, Verhon kartanon pihalla 1890-luvun alussa. Vasemmalla Ernst Mether-Borgström ja A. Th. Böökin tyttäret Elvi ja Siiri, pyörällä Karl Richard Bonsdorff. Kuva A. Th. Böök

Suomen valokuvataiteen museossa on noin 200 I.K. Inhan ottamaa valokuvaa, jotka on kuvattu Padasjoella. Näistä suurimman osan Inha valokuvasi kesällä 1913, jolloin hän asui useampia kuukausia pitäjässä. Voi olla, että vuodelle 1913 päivätyistä kuvista osa on varhemmin tai myöhemmin kuvattuja, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.

Olen yhdessä Tuomo-Juhani Vuorenmaan kanssa valinnut näyttelyymme 40 I. K. Inhan Padasjoella ottamaa valokuvaa. Näistä huomattava osa ei ole ollut aiemmin esillä ainakaan näyttelyissä, eikä niitä ole kuvina Inhan kirjoissa. Olemme saaneet Suomen valokuvataiteen museosta käyttöömme alkuperäisistä lasinegatiiveista tehtyjä digitaalitiedostoja, joista Vuorenmaa on viimeistellyt näyttelymme kuvat. Tosin kaikista Inhan padasjokikuvista ei ole säilynyt negatiivia, joten näyttelykuvissamme on myös valokuvakopioita.

Kaikki tämän näyttelyn valokuvat kertovat Padasjoen maisemista ja paikoista yli sata vuotta sitten. Erityisesti kulttuuriympäristöt ovat tänä aikana suuresti muuttuneet. I. K. Inhan kuvien yksityiskohtia kannattaa tutkia tarkasti, sillä vasta niin tajuaa sen suuren muutoksen, joka luonnossa ja kaikkialla elinympäristössämme on tapahtunut.

Veikko Neuvonen

Maahenki kustannus/Musta Taide 2016

Näyttelystä on myös mahdollisuus ostaa Veikko Neuvosen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaan toimittamaa kirjaa I.K. Inha toiveiden mailla.

I.K. Inha (1865-1930) tunnetaan varhaisen suomalaisen maisemavalokuvauksen uranuurtajana ja yhtenä Suomen taiteen kultakauden suurista nimistä.
I.K.Inha toiveiden mailla tutustuttaa lukijat Inhan ajatuksiin luonnonsuojelusta. Veikko Neuvonen on seurannut I.K. Inhan jälkiä toiveiden mailla, Padasjoella ja Päijänteellä, jossa tämä liikkui ja valokuvasi erityisesti 1890-luvun alussa ja kesän 1913. Juuri Padasjoella Inha havahtui arvostelemaan kärjekkäästi laajoja ja perusteellisia metsähakkuita.

Kirjan rungon muodostavat I.K.Inhan 40 valokuvaa, joista suuri osa ei ole ollut aiemmin missään esillä. Inhan valokuvatuotannossa Padasjoen kuvat muodostavat oman, poikkeuksellisen hienon kokonaisuutensa.

Kuva: Veikko Neuvonen